Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa – Eettinen rekrytointi tärkeää
Suomi tarvitsee osaavaa, kansainvälistä työvoimaa, jotta hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Eettisesti hoidettu kansainvälinen rekrytointi on yksi, mutta ei ainut ratkaisu. Tämän lisäksi työvoimapula-aloilla toimivien yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja lainsäätäjien yhteistyöllä alojen vetovoimaa tulee tietenkin edistää myös kotimaassa.
Kansainvälinen työvoima ei ratkaise kaikkia ongelmia, esim. työntekijöiden ikärakenteeseen ja alanvaihtoon liittyviä. Sillä voidaan kuitenkin lievittää työvoimapulaa monilla aloilla.
Valitettavasti ulkomaisen työvoiman kasvu on lisännyt työperäistä hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa Suomessa. Onkin erittäin tärkeää, että prosessi hoidetaan eettisesti, etteivät vakavat lieveilmiöt lisäänny.
Kielikoulutuksen kautta oppisopimukseen -eettisesti
Ulkomailta Suomeen tulijoiden lupa-asiat on hoidettava kuntoon ajoissa. Jos tavoitteena on hankkia koko tutkinto oppisopimuksella, tulee henkilön hakea työntekijän oleskelulupaa. Tällöin TE-toimisto arvioi toimeentulon osapäätöksessään, ja kuten muissakin työperusteisissa luvissa, tulee toimeentulon tulla tuosta työsuhteesta maksettavasta palkasta. Jos sen sijaan oppisopimuksella suoritetaan korkeintaan puolet osaamisen hankkimisesta, soveltuu opiskelijan oleskelupa.
Sedu Education Oy on kouluttanut suomen kieltä Vietnamista elokuussa Suomeen tuleville henkilöille tammikuusta alkaen. Valituilla on joko sairaanhoitajan tai lähihoitajan tutkintoa vastaava koulutus sekä hoitotyön kokemusta. Valinnassa käytettiin lähihoitajakoulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskoetta sekä henkilöarviointia. Työnantajat ovat olleet mukana alusta lähtien ja he tekivät lopulliset valinnat. Työsopimukset tullaan tekemään kaikille kielitestin A.2.2. -tason läpäisseille. Partnerina Sedulla on Vietnamin hyvin tunteva yritys.
Prosessissa lähtökohtana oli eettinen rekrytointi, mikä sisältää mm. oikean tiedon välittämistä hakijoille, tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa ja mahdollisuuden perheiden yhdistämiseen. Lisäksi on panostettu työkokemuksen selvittämiseen mahdollisimman tarkasti, jotta saadaan tulijat kullekin soveltuviin työpaikkoihin.
Yhteisen kielen puuttuminen ja kulttuurierot haastavat etenkin alussa, joten tulkin ja paikallistuntemusta omaavan natiiviasiantuntijan mukana olo on suositeltavaa. Jos englantia voi käyttää tukikielenä, se helpottaa kovasti. Erityisesti työturvallisuusasiat ovat tärkeitä, ja olisi hienoa, jos ohjeita pystyttäisiin kääntämään tulijoiden kielelle. Tavoitteena on kuitenkin suomen kielen hyvä haltuun ottaminen, esim. tasolle B1 oppisopimuskoulutuksen loppuvaiheessa. Kielikoulutusta ja -testausta kannattaa jatkaa Suomessa tapahtuvan koulutusjakson aikana.
Tärkeää on myös vastaanottavan työyhteisön valmentaminen hyvissä ajoin. Työpaikkaohjaajat tarvitsevat työkaluja ulkomaalaistaustaisen työntekijän ohjaamiseen ja ymmärrystä siitä, ettei tulijoilta voi heti vaatia täydellistä kielitaitoa.
Vaikka hoitajat saapuvat Vietnamista Suomeen jo elokuussa, aloitetaan oppisopimuskoulutus vasta syyskuussa. Tulijoita on vastassa paljon uusia asioita ja täysin erilainen kulttuuri. Siksi heille on hyvä antaa aikaa saada perusasiat kuntoon ennen koulutuksen alkua. Kotoutumisen näkökulmasta on tärkeää tehdä yhteistyötä myös asuinkuntien kanssa. Kun työn lisäksi löytää harrastuksia ja kavereita, tulee kotoutuminen onnistumaan helpommin. Myös maahanmuuttajien oma asenne ja motivaatio ottaa vastuu omasta kotoutumisestaan on tärkeää.
Satu Ahopelto, Suomen Oppisopimusosaajat ry:n hallituksen jäsen
Yrityspalvelupäällikkö,
Yritys- ja työelämäpalvelut
Sedu Seinäjoki, Rastaantaival
Rastaantaival 2
60200 Seinäjoki
040 868 0800
LinkedIN: fi.linkedin.com/in/satuahopelto/
Twitter: @Satu_A1
www.sedu.fi