- Jäsenhakemukset
Uudeksi yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Saimaan ammattiopisto Sampo. Tervetuloa mukaan toimintaan!Uudet jäsenhakemukset käsitellään jatkossa kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja joulukuun hallituksen kokouksissa.
- Annukka Norontauksen väitöskirja ”Oppisopimuskoulutus yritysten tuottamana koulutuspalveluna: tavoitteista vaikutuksiin”
tarkastettiin 4.5. Lahdessa. Tutkimuksessa selvitettiin tavoitteita, joita yrityksissä oppisopimuskoulutukseen liittyy ja vaikutuksia, joita koulutusta tuottamalla yrityksessä syntyy. Tutkimuksen mukaan mm. ”Oppisopimuskoulutuksen tuottamisesta syntyneet vaikutukset ovat koulutukselle asetettuja tavoitteita laajemmat. Koulutuksen vaikutukset yrityksessä ulottuvat koko työyhteisön tasolle, esimerkiksi työtapojen tarkasteluna, oman ja muiden työn arvostuksena sekä taloudellisena koulutusmuotona yritykselle.”Hallitus päätti myöntää Annukka Norontaukselle 350€ stipendin Opso ry:n tutkimusrahastosta ja pyytää häntä puhumaan syksyn seminaariin.http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/taloudellisuuskannustaa-yrityksia-oppisopimuksiin
- Vaikuta reformiin
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen voit kommentoida täällä.
Vastaathan kyselyyn torstaihin 24.6 mennessä!
- Opso ry Sivistysvaliokunnan kuultavana oppisopimuskoulutuksesta
Puheenjohtaja Tarmo Välikoski edusti yhdistystä Sivistysvaliokunnassa 16.6. Kuultavina samassa tilaisuudessa olivat myös SAK, EK ja Akava. Kuulemisessa esitetty lausunto on tiedotteen lopussa.
- Tulevia tapahtumia
Henkilökohtaistamisseminaari yhteistyössä Oph:n kanssa 28.9.2016 Helsingissä
Opso ry:n syysseminaari 29.-30.9.16 laivaseminaarina
Aurinkoista kesää toivottaen Opso ry:n hallitus
tiina.lahteenoja-niemela@haagaperho.fi, 050-330 8385
Lausunto 16.6.2016
Oppisopimusjohtajien näkemyksiä Sivistysvaliokunnan kuulemista varten 16.6.2016.
Aiheena ”Oppisopimuskoulutuksen nykytila ja tulevaisuus, käytännön haasteet ja mahdollisuudet”
Haasteet:
- Uusia järjestämislupia myönnettäessä oppisopimuskoulutuksen järjestämisedellytykset tulee
arvioida omana kokonaisuutenaan!
- Reformin myötä: onko oppisopimus jatkossakin oma koulutusmuotonsa (ei ollut mainintaa
lainsäädäntöluonnoksessa 26.5.2016).
- Yksi rahoituskokonaisuus siirtää vallan ja vastuun koulutuksen järjestäjille (poliittisilta
päättäjiltä!) – rahoitusta myönnettäessä ei päättäjä tiedä, mitä päättää ja miten koulutuksen
järjestäjä käyttää saamansa rahoituksen.
- Pirstaloituuko oppisopimuskoulutus, jos kaikki saavat järjestää sitä. Häviääkö näin
oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet ja asiantuntemus? Oppisopimus vaatii erityisosaamista.
- Etenkin järjestäjän itsenäisyyden näkökulmasta eli haluammeko yksityiskohtaista säätelyä ja
valtionohjausta (laki – järjestämislupa – ohjauskeskustelu – rahoituspäätös) vai joustavasti
valtakunnalliseen, alueelliseen ja toimialakohtaiseen muutokseen sekä oppija-asiakkaan
palvelutarpeeseen ja -odotuksiin reagoivaa toimintamallia. Asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden
tavoite edellyttää kaikenlaisen normiston purkamista. Oppisopimuskoulutuksella vastataan
akuutteihin välittömiin osaamistarpeisiin.
- Koulutussopimus vs. laajennettu työssäoppiminen vs. oppisopimus; mitä lisäarvoa
koulutussopimuksella saadaan, onko koulutussopimus ei-työsopimussuhteinen malli ja aina
oppisopimus jos työsopimuksen tunnusmerkit täyttyvät.
- Yritysten kokemukset byrokratiasta – ei liity aina pelkästään oppisopimukseen.
- Nuoret ja opot eivät peruskouluissa ja lukioissa tunne oppisopimusta.
Mahdollisuudet:
- Toimialat murroksessa, mutta riittävän autonomisesti organisoitu oppisopimuskoulutus pystyy
reagoimaan nopeasti uusiin koulutustarpeisiin – rakenteet ei esteenä.
- Oppisopimus pidentää työuria ja kustannukset palautuvat yhteiskunnalle verotuloina jo
koulutuksen aikana (kustannusneutraali).
- Viimeaikaisten tutkimusten mukaan oppisopimus synnyttää siihen osallistuville opiskelijoille
ja yrityksille inhimillistä-, rakenteellista ja suhdepääomaa.
- Työssäoppimisen perinne on osa oppisopimusta.
- Oppisopimusasiantuntijat ovat työelämän kehittämiskumppaneita.
- Oppisopimuskoulutuksella tulee olla strateginen tehtävä ammatillisen koulutuksen
kokonaisuudessa. Oppisopimuskoulutuksella tulee pystyä vastaamaan jatkossakin työelämän
nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksella voidaan varmistaa jatkossakin
koulutuksen alueellinen saatavuus koko Suomessa ja yrityksille osaavaa työvoimaa.
Oppisopimuskoulutus tuo koulutuksen lähelle asiakasta ja varmistaa yhdenvertaiset
kouluttautumismahdollisuudet ympäri maata.
- Tilastokeskuksen mukaan 5 % peruskoulun päättäneistä jää vaille perusasteen jälkeistä
tutkintoa. Oppisopimuskoulutus antaa ammatillisen koulutuksen muotona mahdollisuuden asua ja
kouluttautua omalla kotipaikkakunnalla.
- Maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimisen mahdollisuus oppisopimuksella: huomioitava
kuitenkin nykyiset kielitaitotasovaatimukset.
- Valtionosuusrahoituksen kanavointi jatkossakin suoraan koulutuksen järjestäjille. Oppisopimuksen
osalta tämä päämäärä tarkoittaa, että “you have to earn the cake before you can
share it”. Reformin asiakaslähtöisyyden ja osaamisperusteisuuden päämäärät tukevat
oppisopimuksen järjestämisessä luotujen osaamisten, toimintamallien ja työkalujen
valtavirtaistamista. Tästä eräänä osoituksena on useiden kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien aloite
”työelämäpalvelut” -yksikön perustamisesta oppisopimustoimiston ja koulutustarkastajien ympärille.
Asiakkaan etu on, että oppisopimuskoulutuksen parhaat käytännöt leviävät koko ammatillisen
koulutuksen kokonaisuuden uudeksi toimintamalliksi (= uusi normi), ei ainoastaan ko.
koulutusmuodon valinneiden hyödyksi.
- Asiakas valitsee. Tämä liittyy monin tavoin edelliseen. Työvaltaisten menetelmien käyttöä tulee
hyödyntää työsopimus- tai sopimussuhteisesti oppimisessa aina silloin kun se luo arvoa opiskelijan
oppimistavoitteiden suunnassa. Uskon, että jatkossa lähes kaikilla opiskelijoilla oppisopimus on
tavalla tai toisella osa henkilökohtaistettua polkua kohti työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Sen
sijaan niiden osuus, jotka kulkevat koko polun alusta loppuun oppisopimusmuotoisesti, saattaa
jopa laskea.
16.6.2016
Tarmo Välikoski
Puheenjohtaja, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät OpSo ry.